Vuoden vaihteessa pärähti käyntiin kolmas vuosi yrittäjänä. Itselläni on sellainen olo, että edessä on ratkaisujen vuosi. Vuoden loppuun mennessä horisontissa pitää hahmottua muutakin kuin unelmia omannäköisestä työelämästä.
Suhtaudun toiveikkaasti tulevaisuuteen ja luotan siihen, että asiat järjestyvät. Silti pitkään jatkunut epävarmuus ottaa välillä ylivallan ajatuksista. Helpottaisiko, jos unelmat viimein alkaisivat saada konkreettisemman muodon?

Uraravistelua
Olen viimeisen viiden vuoden ajan etsinyt uutta, omannäköistä työelämää. Minulla on kaipuu sellaiseen ammatilliseen sielunmaisemaan, jossa aiempi työura ja persoona – tällainen minä olen – yhdistyvät joksikin uudeksi. Niin kauan kuin en osaa tarkemmin sanoittaa, mitä se uusi on, matka tuntuu tarpomiselta.
Siltikin voin sanoa nauttineeni matkasta. En joka päivä, mutta kokonaisuudessaan se on tarjonnut kohtaamisia ja mahdollisuuksia, joista onneksi on jo muodostunut pieniä puroja. Niiden päässä solisee sellainen tulevaisuus, jota en olisi osannut sanoittaa millään taikakynällä tammikuussa 2020.
Lisää ammatillista osaamista
Kolmas yrittäjävuoteni alkaa muun muassa ammatilliseen osaamiseen panostamalla: fokuksena kansainvälinen matkailu ja vastuullisuus. Ne vahvistavat aiempaa osaamistani ja viitoittavat tietäni yrittäjänä.
Uskotko sinä, että unelmat löytyvät etsimällä? Kannattaako niitä etsiä vuosi toisensa perään? Miksi?

t. uraravistelija Helena